Naapurinvaaran Huvikeskus

26/07/2026

Tipaspohjan tanssit:
Tienvarsi täyttyi autoista, talo tanssijoista

Lauantaina ei päästy ihan samoihin lukuihin kuin Tipaspohjan kulta-aikoina 1960–70 -luvulla
Sotkamolainen, useissa eri orkestereissa soittanut muusikko Olli Pautola kertoi olleensa oman orkesterinsa kanssa sunnuntaitansseissa soittamassa 1969 Tipaspohjassa.
”Väkeä oli uskomattoman paljon. Ainakin 350. Ulkona ja sisällä.”
Pautolan mukaan tuolloin väkeä riitti tansseihin.
”Samaan aikaan saattoi olla tanssit Maanselän Työväentalolla, Suonenvaaran Käpylässä, Ohravaaran Jukolassa ja Tipaspohjassa. Kaikkiin paikkoihin riitti silti väkeä.
”Tanssit olivat terapia tilaisuuksia. Tanssimaankin tultiin, m***a myös vaihtamaan kuulumisia ja tapaamaan tuttuja.
Kerran oli Pautolan orkesteri säestämässä Työväentalolla Annikki Tähteä.
”Annikki kuuli Eero Avenin esiintyvän Tipaspohjassa. Hän halusi nähdä Avenin esiintyvän, m***a ei Aven laulanutkaan huomattuaan Annikki Tähden tulleen paikalle.
Autoja on tuolloinkin Tipaspohjassa ollut varmaan pihan lisäksi satojen metrien matkalla vanhan Kuhmon tien varteen pysäköitynä.
Niin oli lauantainakin Kainuu Tanssii ja Soi-kiertueen viimeisessä tapahtumassa. Lippuja myytiin 160. Se on paras määrä kaikissa neljässä paikassa, missä Kulttuuripääkaupunki-vuoden tunnuksen alla tansseja järjestettiin.
Tipaspohjassa esiintyivät sotkamolainen Nina Määttä, ja kajaanilainen Timo Mikkonen Sankarit-yhtyeen säestämänä.
Koska pitkään aikaan ei Tipaspohjassa ole tansseja järjestetty, olivat talon omistavan yhdistyksen edustajat ja yleisö erittäin tyytyväisiä.
Kiitos seurojen talojen aktiiveille, yleisölle, talkoolaisille ja tanssikyydit sponsoroineelle A. Kyllönen Oy:lle sekä Casamballe ja Kainuun Musiikkiklubille.

Naapurinvaaran syyskauden avaa 8.8. haitaria soittava tangoprinsessa Jonna Pirttijoki ja Joonas Erkkilä & Unelma. Kysymykseen, miksi tulevana viikonloppuna ei ole tansseja, tulee vastaus tässä:
Viikonvaihteessa Sotkamossa Keskuskentällä konsertoi Vesterinen, lauantaina Sotkamossa järjestetään Possujuhlat ja viikonvaihteen ohjelmatarjontaan kuuluu myös Ristijärvi Soi-tapahtuma.
Yritämme osaltamme välttää päällekkäisyyksiä, koska samaan ajankohtaan järjestetyt tilaisuudet syövät toisiaan.
Siksi heinäkuun aikana pidimme yllä suomalaisen tanssipaikkakulttuuria järjestämällä tapahtumia jo melkein unhoon painuneilla tanssipaikoilla, muun muassa Tipaspohjassa. Yleisöltä saadun palautteen perusteella jatkossakin tällainen toiminta olisi suotavaa. Poissuljettu ei ajatus tanssien järjestämisestä kylien seurojen taloilla ole. Ajatuksia ja ideoita voi meille heitellä tulevan syksyn ja talven aikana, Kuten yleisön palautetta yleensä, kuuntelemme näitäkin toiveita herkällä korvalla.

Teksti: Pertti Granqvist
Kuvat: Päivi Karppinen, Jukka Akkanen ja Mika Tenhunen

25/07/2026

18/07/2026

Tipaspohja: Se tavallinen tarina

Sotien jälkeiset vuodet erityisesti 1950-luvulla olivat seurojentalojen rakentamisen kulta-aikaa maaseudulla.
Se tavallinen tarina oli yhdistyksen perustaminen tai kylällä toimivan yhdistyksen kokouksen päätös oman seurantalon rakentamisesta.
Pohjois-Tipaksella Sotkamossa maamiesseuran perustaminen johti seurantalon rakentamiseen. Eikä minkä tahansa seurantalon. Tipaspohja oli 1960-luvulla yksi tunnetuimmista kainuulaisten kylien tanssipaikoista. Tansseissa esiintymässä kävivät aikansa suosikit, muu muassa Eero Aven ja Martti Lapin yhtye.
Lauantaina 25.7. palaamme hetkeksi entisten aikojen meininkiin. Kainuu Tanssi ja Soi-kiertue päättyy Tipaspohjaan. Toivottavasti mahdollisimman runsaslukuista yleisöä kesäillan kietoessa maisemat siniseen hämärään tanssittaa kajaanilainen Sankarit-yhtye solistinaan sotkamolainen Nina Määttä ja kajaanilainen Timo Mikkonen. Pääsylipun hintaan sisältyy Casamban tanssinopettajien ohjaama tanssikurssi.
Lippuja myydään vain käteisellä hintaan 15 euroa. Kahvio palvelee tapahtuman aikana. Kyydistä tansseihin lähteminen ei ole kiinni. Kainuulaisia jo 100 vuoden ajan kyydinnyt A. Kyllönen Oy tarjoaa ilmaisen linja-autokyydin Sotkamon kirkolta tanssipaikalle ja takaisin alla olevan aikataulun mukaisesti.

Sotkamo, l-autoasema klo 19.30
Huhtikangas klo 19.40
Tipaspohja klo 19.45
Lähtö takaisin tanssien päätyttyä

Tipaspohjan historiaa:

Tammikuun 3. päivänä vuonna 1954 kokoontuivat Pohjois-Tipaksen isännät Iljanan taloon. Kokoontumisen tarkoituksena oli maamiesseuran perustaminen. Yhdistys perustettiin. Puheenjohtajaksi valittiin Kaarlo Piirainen ja sihteeriksi Toivo Heikkinen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana jäseneksi liittyi 71 henkilöä.
Vuonna 1955 yhdistyksen puheenjohtajaksi vaihtui Jaakko Tervo. Edellisenä, yhdistyksen perustamisvuonna oli vuokrattu Sotkamon ja Kuhmon välisen maantien välittömästä läheisyydestä Ronin palsta. Tontin vuokra-aika oli 50 vuotta.
Sotkamon Säästöpankilta yhdistys otti miljoonan markan suuruisen lainan. Summa vastasin oin 10 000 markkaa vuoden 1963 jälkeisenä rahan arvona. Rakentamaan päästiin kajaanilaisen rakennusmestari Salon laatimien piirustusten valmistumisen myötä.
Seurantalon rakentamisurakka annettiin Veikko Leinoselle ja Mikko Väinölälle.
Talkoilla tehtiin perustusten kaivu, valutyöt ja osittain puutavaran sahaus, Puutavara hankittiin jakokunnalta. Puutavaraa lahjoittivat kyläläiset. Juhlasalin lattia on rakennettu kyläläisten lahjoittamista koivutukeista.
Urakkasopimuksen mukaisesti seurantalo valmistui syksyllä 1955. Avajaisia vietettiin lokakuun 23, päivänä.
Talon nimestä järjestettiin kilpailu. Voittaja oli Otto Komulaisen tekemä ehdotus Tipaspohja.
Vuoden 1955 loppuun mennessä Tipaspohjassa järjestettiin 15 tilaisuutta, tansseja, iltamia, elokuvia ja puhetilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa oli satoja kävijöitä.
1960-luku oli todella vilkkaan toiminnan aikaa. Esimerkiksi vuonna 1967 järjestettiin 48 tanssit. Tansseissa oli vuoden aikana yhteensä 7500 kävijää.
1960-luvulla rahaa kerättiin kaikenlaisilla tilaisuuksilla. Erikoisimmat olivat ”Orjamarkkinat.”
Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä seuran toiminta jatkui vilkkaana. Puheenjohtajaksi valittiin Esko Tervo. Hän luotsasi seuraa seuraavat vuosikymmenet.
Seuran huvitoimikunta ahkeroi 1970-luvulla. Vuonna 1975 kirjattiin 1300 kävijää.
Vuonna 1990 syyskokouksessa maamiesseura ja naisjaosto yhdistyivät. Yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Pohjois-Tipaksen Maaseutuyhdistys. 1990-luvun loppupuolella todettiin Tipaspohjan olevan remontin tarpeessa niin sisäpuolelta kuin ulkopuoleltakin. Sotkamon kunnalta ja opetusministeriöltä saatujen avustusten turvin toteutettiin tarvittavat remontit. Myös paikallinen metsästysseura osallistui kustannuksiin porakaivon rakentamisen osalta.

Teksti: Pertti Granqvist Pohjois-Tipaksen mms;n seuran historiikin pohjalta.
Kuvat: Pertti Granqvist ja Pohjois-Tipaksen mms:n historiikki.

18/07/2026

Tervareitin alkulähteellä tanssittiin ja tavattiin tuttuja

Kainuu Tanssii- ja Soi-kiertueen kolmas kohde vei tanssimusiikin ja tanssien ilosanomaa Tervareitin alkupäähän Kuhmoon. Ylä-Vieksin Vesan talolla esiintyi mies Pohjanmaan laajoilta lakeuksilta, Juha Hautaluoma Tähtivyö-orkesterin säestämänä.
Aikoinaan seurantaloja kiertäneitä tangolaulajia habitukseltaan muistuttava Hautaluoma sai kamarimusiikkikaupungin yleisöltä kiitoksia. Parhaillaanhan eletään Kuhmossa vuoden vilkkainta aikaa. Pääkadun liikennevaloissa on jopa jonoja ja jalkakäytävillä väkeä kuin Kajaanin Markkinakadulla vilkkaimpina päivinä.
Perjantai-iltana konsertoi Kuhmossa myös Arja Koriseva. Harmittava samanaikaisuus ja saattoi vaikuttaa siihen, että ilmaiseksi väkeä Kuhmosta Ylä-Vieksille kuljettaneen onnikan kyytiin nousi vain kymmenen asiakasta.
Kyydin tarjosi jo sadan vuoden ajan kuhmolaisia ja kainuulaisia kyydinnyt A. Kyllönen Oy.
Tanssit olivat osa Tervatärppi-viikon tapahtumia ja Oulu, Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026-tapahtumien sarjaa. Tervakulttuuri olikin vahvasti esillä ja näkyvillä tanssitalon piha-alueella.
Yleisöä oli 106. Määrää voi pitää kohtuullisena, koska pitkien välimatkojen Kainuussa nykyisellä polttoaineen hinnoittelulla on vaikutusta tapahtumiin osallistumiseen.
Päävastuun perjantai-illan tapahtumasta kantoi Naapurinvaaran Huvikeskus yhteistyössä Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen ja kajaanilaisen tanssiseura Casamban kanssa.
Naapurinvaaralla tansseja järjestää Sotkamon Nuorisoseura ry. Vuonna 1891 perustettu yhdistys täyttä tänä vuonna 135 vuotta. Tansseja Naapurinvaaralla yhdistys on järjestänyt 35 vuoden ajan.

Kuvat: Janne Tarvainen
Teksti: Pertti Granqvist

13/07/2026

Hanna tangokuningatarvuodesta:
”Päivääkään en vaihtaisi pois”

Aloitan keskustelun kysymällä, mitä ex-tangokuningattarelle kuuluu?
”En ole ex-tangokuningatar. Olen vuoden 2025 tangokuningatar”, Hanna Hirvonen vastaa napakasti.

Hanna Hirvonen oli seuraamassa uusien tangokuninkaallisten valintaa viikonvaihteessa.
”Koko sen draaman kaaren näin ja sivusta koin minkä keskipisteessä olin vuosi sitten.”
Valinnat menivät osimoilleen kuten Hanna oli ajatellutkin.

”Raijasta olin varma. Hän saikin yli 70 prosenttia äänistä. Tommi Kostekivi oli assistenttina minulle viime vuonna. Siksi jännitin hänen puolestaan. Kova taso oli. Tunsin kaikki jollain tavalla entuudestaan.”

Kuluneesta vuodesta Hanna totesi, ettei kuningattaren titteli tuonut hänelle älytöntä sukseeta.
”Jonkin verran lisääntyivät keikat. Kilpailtu ala on kyseessä, todella kovasti kilpailtu ala. Keikkapaikat ovat vähentyneet.

Tangokuningatarvuoden aikana Hanna lauloi isoimmalle yleisölle juhannuksena Naapurinvaaralla.
”Yli 800 on nykyisin iso yleisömäärä. Ei Naapurinvaaralle tuolloin väkeä tullut yksin minun takia.”

Hanna kertoi yleisömäärän vaihdelleen paikasta ja ajankohdasta riippuen.
”Missään ei totaalista nyykähdystä tapahtunut.”

Mitä Hanna on seuraajalleen sanonut?
Olen korostanut sitä, että pitää olla oma itsensä.

Kuningatarvuodesta Hannalle hyvä kuva.
”En hetkeäkään vaihtaisi pois. Mitään ikäviä yllätyksiä ei tullut vastaan. Minullehan keikkaelämä ja esiintyminen oli ennestään tuttua. Niille, jotka tulevat pystymetsästä, saattaa, yllätyksiäkin tulla eteen.

Hannalla on riittänyt vientiä viimeisen viikon aikana.
”Tangomarkkinoille Seinäjoelle menin viime keskiviikkona, kotiin Kajaaniin tulin maanantaina yhden aikaan yöllä.”

Tavoitin Hannan maanantaina matkalla Kiuruvedelle. Kiuruveden iskelmäviikko oli syynä Pohjois-Savon puolelle siirtymiselle. Tekemistä riittää yli viikonlopun.
”Perjantaina ja lauantaina olen tuomarina Iskelmämestarit- kilpailussa. Sunnuntaina Mersun nokka kääntyy kohti Hilmonkoskea, sitten on vuorossa Nurmeksen ruokatori ja tiistaina Hämyslava Nokialla.

Iskelmämestarit-kilpailun finaalissa kainuulaisten mainetta puolustaa Teemu Ahtonen.
Mainittakoon lopuksi, että Hanna Hirvosella on seuraava keikka Naapurinvaaralla ensi vuoden maaliskuussa.

Teksti ja kuva; Pertti Granqvist

13/07/2026

Timo Mikkonen jätti nenänjäljen tanssisalin ikkunaan viime viikolla.
Sen seuraksena hän on kirjoittanut pikkuartikkelin julkaisuunsa Klicks.fi Naapurinvaaran Huvikeskuksesta. Juttu löytyy tällä hetkellä julkaisun yläriviltä neljäntenä oikealta. https://klicks.fi/media/

12/07/2026

Tanssia ja Tervaa Ylä-Vieksillä

Kainuu Tanssi ja Soi perjantaina 17. heinäkuuta tervan alkulähteillä Kuhmon Ylä-Vieksillä. Seudulla, josta mittaamattomat määrät ”mustaa kultaa” on kuljetettu vesireittejä pitkin Ouluun. Tulomatkalla tervaveneiden kyydissä on ollut tervalla vaihdettuja tavaroita suolasta alkaen.
Kainuu Tanssii ja Soi Ylä-Vieksin Vesan talolla. Nykyisin Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen omistama talo kuuluu niiden legendaaristen kainuulaisten tanssipaikkojen joukkoon, jossa tapasivat toisensa sodat käyneet ikäluokat ja heidän jälkeläisensä, suurten ikäluokkien edustajat.
Vuonna 1953 rakennetun talon siirtyminen vuonna 2010 kyläyhdistyksen omistukseen pelasti perinteitä huokuvan rakennuksen.
Omistajan vaihdoksen myötä alkoivat mittavat talkooponnistelut. Eikä turhaan. Entinen Urheiluseura Vesan talo on kohdannut uuden kukoistuksen ajan.
Alkavalla viikolla 12.-18.7 Vesantalo on Tervatärppi-viikon tyyssijana. Perjantaina Vesantalolla taas tanssitaan. Tanssittamaan saapuu kaukaa Pohjanmaalta Juha Hautaluoma Tähtivyö-yhtyeensä kanssa.
Liput tansseihin maksavat 15 euroa. Lipun hintaan sisältyy Casamban tanssikurssi klo 20.00-20.45.
Tansseihin on ilmainen bussikyyti Kuhmon keskustasta, kyydin tarjoaa 100-vuotta kuhmolaisia ja kainuulaisia kyydinnyt A.Kyllönen Oy.
Aikataulu: Kuhmon linja-autoasema klo 19.00., Hietaperä 19.20., Vesantalo 19.45. Paluu tanssien päätyttyä. Tanssit alkavat klo 20.00 ja päättyvät klo 24.00.
Tanssit järjestää Sotkamon nuorisoseura ry/Naapurinvaaran Huvikeskus yhteistyössä Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen ja Kajaaniin Casamban kanssa.
Kyläyhdistyksen kahvio ja grilli palvelee tanssien aikana. Liput käteisellä. Kahviossa käy pankkikortti ja käteinen.
Ylä-Vieksin Tanssit ovat osa Kainuu Tanssii ja Soi – tapahtumasarjaa ja Oulu2026 Euroopan Kulttuuripääkaupunki kulttuuritapahtuma.

Tapahtumapaikan osoite on Hyrynsalmentie 1520. Lähellä tanssitaloa on legendaarinen Koskenmäen kauppa ja baari. Valitettavasti molemmat ovat toiminnan osalta siirtyneet historiaan. Rakennukset ovat tallessa.

Kuvat ja teksti: Pertti Granqvist